Kaksi kärpästä yhdellä iskulla – työ sekä huvi!

Takana oli tiivistahtinen syksy ja odotin joululomaa innoissani. Pari viikkoa olisi aikaa vain nukkua, löhöillä, syödä hyvin ja tavata sukulaisia ja ystäviä. Olin myös haaveillut, että käymme miehen kanssa lomareissulla, jotta saisin kunnolla etäisyyttä työasioihin. Teemme kumpikin töitä kotona ja joskus rentoutuminen kotona on hieman haastavaa koska ajatukset meinaa karata vain tekemättömiin töihin.

Ompelimo sijaitsee kyllä ulkorakennuksessa ja sinne en yleensä eksy lomalla, mutta minun ja miehen toimistot ovat talon sisällä ja usein on todella helppoa istua tarkistamaan koneelta jokin tärkeä sähköposti ja samalla unohtua tekemään sitten rästihommia useaksi tunniksi. Tämä ei ole pitemmän päälle lomailua ollenkaan!

Mietimme reissua pohjoiseen Ylläksen suunnalle ja olimme jo varaamassa majoitusta sieltä. Samalla muistimme, että koneinvestointi on hoidettava tammikuun aikana ja tämä kyseinen kone on Helsingissä, josta se täytyy hakea omalla autolla koska käyttöönotto ja koulutus tulisi tällä tavoin helpommin ja halvemmaksi.

Syksyn kiireiden jälkeen olin odottanut pääseväni rentoon lomamoodiin viikoksi, mutta tiesin ettei aika riitä lomailuun ensin pohjoisessa ja sitten etelässä. Kuusamosta etäisyydet Leville ja Helsinkiin ovat sen verran pitkät, että aikaa matkustamiseen pitää varata useampi päivä. Teimme kompromissin ja päätimme yhdistää työn ja huvin, eli lähdimme reissuun suuntana Helsinki! Lomalle ja hakemaan samalla uusi kone! Eikö ollutkin hyvä idea? 😊

Tällä kertaa päätimme ajaa Oulun kautta, jotta nuorin tyttömme pääsi samalla kyydillä kaverin luo vierailemaan. Me jatkoimme matkaa Oulusta kohti Kokkolaa, jossa yövyimme ensimmäisen yön. Eka yö meni vähän totutellessa uuteen paikkaan eikä uni oikein maistunut kunnolla. Reissujännitystä varmaan.

Matka jatkui Kokkolasta Helsinkiin, jonne saavuimme toisen päivän iltana. Lepäilimme illan hotellissa ja otimme rennosti. Aamupala hotellissa oli todella runsas ja herkullinen. Minusta lomalla parasta on istua valmiiseen pöytään. Siinä on kaikki valmiina eikä itsellä tarvitse laittaa tikkua ristiin. Se on harvinaista herkkua ja minä nautin täysin siemauksin! 😊

Konekaupoille lähdettiin maanantaina aamupäivästä ja siellä vierähtikin useampi tunti asian parissa. Kaikki oli uutta ja jännittävää ja kuinka hienoja logoja tämä uusi kone tekeekään! Olemme ottaneet moniväriset logot aiemmin alihankintana, mutta päätimme investoida nyt tuohon huippulaitteeseen eli suurkuvatulostimeen, jotta saamme tehtyä logot jatkossa itse. Toimitusaika sekä tarjouksen antaminen asiakkaalle nopeutuu, kun ei tarvitse odotella logoja toiselta paikkakunnalta saapuvaksi. Jes! Nyt voitte laittaa tarjouspyyntöjä tulemaan, jos haluatte monivärisiä logopipoja porukallenne!

Konehankinta päätettiin yhteistuumin ja kaupat lyötiin lukkoon. Samalla hetkellä konekauppias mainitsi, että kone ei saisi olla kovin pitkään ilman virtaa eikä sitä suositella säilytettävän kylmässä.

Äh, meillä oli ollut ajatuksena, että jatkamme lomaa vielä kolme yötä kone peräkontissa, mutta suunnitelmiin tuli kerralla muutos. Tässä hetkessä sitä miettii, että oliko se loman ja työn yhdistäminen sittenkään järkevää? Useinkaan ei, koska loma ei tunnu lomalta, jos tekee samalla töitä.

Pakkasimme laitteen autoon ja auton peräosa olikin täynnä tavaraa kattoon saakka, mutta kaikki mahtui onneksi kyytiin. Pohdimme, että ajammeko suoraan Kuusamoon, mutta matka on niin pitkä, että päätimme tehdä välipysähdyksen Kuopioon. Kuopiossa menimme hotelliin ja saimme myös auton lämpimään parkkihalliin yön ajaksi säilöön. Kone turvassa ja asia kunnossa siltä osin.

Matkalla Kuopiosta Kuusamoon katselimme yöpymisvaihtoehtoja uudenvuoden viettoon ja kaikki tuntui olevan täynnä. Vaihtoehtona oli vain lähialueet Salla-Suomu-Rovaniemi, koska emme olisi jaksaneet ajaa Kuusamosta enää kovin paljon kauemmas. Reissu Helsinkiin ja takaisin vie kyllä voimia ja istuminen on välillä aika puuduttavaa. 😊

Kotiin päästiin noin klo 17 aikaan ja koneen kantaminen sisälle ja asettelu vei sen verran aikaa, että päätimme viettää uuden vuoden kaksin kotona, Waldo-koira seuranamme. Nuoriso oli lähtenyt omille menoilleen ja me nautimme hiljaisuudesta ja kotilomasta tekemällä palapeliä ja juttelemalla. Kävimme illan aikana pitsalla ja samalla satuimme näkemään osan Kuusamon kaupungin ilotulituksesta.

Hyvää Uutta vuotta 2020!

Moottoripyörämatka Norjaan

Nettihatun yrittäjien kesälomareissu päätettiin tehdä Norjaan moottoripyörillä ja ajankohta valittiin hyvien säiden mukaan. Tänä kesänä matkasta teki erilaisen se, että perheemme nuorin tyttö halusi matkalle mukaan. Pyörään ei mahdu kuin kaksi, joten houkuttelimme moottoripyöräilevän poikamme mukaan, jolloin pyöriä olisi kaksi ja näin tytölle löytyi kyytiläisen paikka. Nuorin tyttömme on myös suhteellisen kokenut moottoripyörällä matkustaja, joten uskalsimme ottaa hänet reissuun mukaan. Reissun suunnittelu aloitettiin paria viikkoa ennen lähtöä ja matkaan lähdettäisiin säävarauksella. Aluksi mietimme, minne päin Norjaa menisimme. Kohteeksi valikoitui reitti Bodon korkeudelta kohti etelää lähtevä, rannikkoa seuraileva maisematie Fv 17, Helgelandskysten nimeltään. Reitti päättyy Trondheimin tienoille ja siitä oli tarkoitus poiketa Kristiansundiin ja Atlantic Roadin kautta koukaten takaisin kohti kotia. Siirtymäetapit Norjaan ja takaisin tehtäisiin Ruotsin Haaparannan kautta. Majoituksia varasimme etukäteen vain ensimmäiseksi yöksi ja jatkomajoitukset päätimme varata ajopäivien aamuna, kun nähdään tulevan päivän reitti. Booking.comia käyttäen se on vaivatonta.
Matkasuunnitelmaa tehdessä olimme jälleen kerran turhan optimistisia päivän ajomatkojen suhteen, kun otetaan huomioon Norjan mutkaiset vuoristotiet lauttamatkoineen ja tunneleineen. Etenkin lauttamatkoja sisältänyt osuus yllätti hitaudellaan.
Vielä ennen reissua piti huoltaa pyörät ja varustaa ne reissua varten. Yhdessä pyörässä on kolme laukkua ja kahden matkustajan viikon tavarat piti mahduttaa näihin kolmeen laukkuun, siinä saavat jäädä illallisasut ja ylimääräiset tavarat kotiin ja ajokengät saavat kelvata iltakävelyille kaupungilla, ainakin miehillä. Matkaan pitää mahtua ensiaputarvikkeet, hieman työkaluja, useita vaihtovaatteita ja lisälämmikettä esim. merinovillasta. Sekin on koettu, että heinäkuussa Norjassa ei yksi vaatekerta ole riittänyt. Loppuhetkillä vielä huomasimme, että kahdelta puuttuvat sadeasut mutta onneksi ne ehtivät tipahtaa postiluukusta juuri ennen starttia. Sadeasut ovat motoristille yksi tärkeimmistä mukavuustekijöistä, kun ajetaan sään armoilla aivan eri tavalla kuin autoillessa. Tärkeä varuste on myös kypäräpuhelin, jotta matkan aikana me kaikki neljä voimme kommunikoida keskenämme yhtäaikaisesti samalla kanavalla, pyytämään stoppia, varoittamaan perässä tulevaa jne.
Noniin, kaikki valmista matkaa varten, seuraavaksi matkapäiväkirja:

Päivä 1 – Kuusamo – Arjeplog, Ruotsi n 700 km
Nyt lähdetään matkaan, viimeisen tsekkauksen jälkeen kaikki on valmista ja starttasimme Kuusamosta klo 09.00 kohti Ruotsin Haaparantaa, josta suuntasimme Arjeplogin kuntaan ensimmäiseen yöpaikkaan, kauniille Krajan leirintäalueelle, joka sijaitsee järven rannassa kylän läpi kulkevan tie-95 varrella. Siellä meille oli varattuna 4 hengen mökki omalla suihkulla ja keittiöllä. Ensimmäisen ajopäivän sää oli kauniin aurinkoinen ja lämpötila oli noin +20 astetta. Matka Haaparantaan oli tuttu ja sujui nopeasti parilla kahvistopilla. Ruotsin puolella matka jatkui kohti Luulajaa. Tie oli motoristeille turvallinen riista-aitoineen ja keskikaiteineen. Perillä Luulajassa vietimme sitten tunnin lepotauon, ruokailimme ja tankkasimme pyörät. Matka jatkui täysin vatsoin ja aurinkoisin mielin kunnes Älvsbyn kunnan kohdalla etelän suunnalta saapui saderintama. Tämän sateen piti etukäteen säätiedotuksia tulkittuamme olla lähestulkoon ainoa reissulle sattuva sade, sillä Pohjois-Norjaan oli koko matkamme ajaksi luvattu 22-26 asteen lämpötiloja ja suhteellisen tuuletonta säätä. Tähän sateettomuuteen ei Norjan matkaaja, etenkään motoristi voi tuudittautua, joten hyvin valmistautuneina kaivoimme Gulf-asemalla kaikille sadeasut, ainakin sadetakit ylle ja matka jatkui. Vettä tuli noin 100 km matkan Arvidsjauriin saakka varsin runsaasti, välillä satoi rakeita ja kuskeilla oli rystyset kovilla ohuiden kesämallisten ajokäsineiden alla. Sade kasteli käsineet, tuubihuivit ja osittain housut kyytiläisiltä jotka sadehousuja eivät laittaneet. Perille Krajan leirintäalueelle päästyämme sade oli jo väistynyt ja mökissä motoristeja odotti mieluisa yllätys, tilava kuivauskaappi, johon kaikki kamat saatiin kuivamaan. Söimme iltapalaa ja tutustuimme jalkaisin leirintäalueeseen.

Päivä 2 – Arjeplog Ruotsi – Reipå Norja n. 380 km + ilta-ajelut

Aamulla 09.00 starttasimme jälleen pyörät pakattuamme ja suuntasimme kohti Norjan Fauskea, josta alkaisi matkamme varsinainen kohde, Helgelandskystenin maisematie Fv17. Pakkaamisesta pitääkin mainita, että motoristi pyrkii jättämään kaiken ”turhan” tavaran pois koska tavaratilat ovat hyvin rajalliset. Kuitenkin laukut tulevat aina aivan täyteen ja käytännössä joka yöksi kaikki vaatteet, pyyhkeet, lakanat ja makuupussit on purettava eli joka ikinen aamu matkatavarat pakataan taas kyytiin yhtä huolellisesti kuin lähtöpäivänä kotona.
Kohti Norjan rajaa tultaessa maisemat alkoivat tutulla tavalla muuttua ensin mäkisiksi ja pikkuhiljaa vuoristoakin alkoi näkymään. Tie oli jo huomattavasti kapeampi ja mutkaisempi joten sovimme, että nyt otetaan ns. maisemavauhti käyttöön, porojakin oli teiden varsilla vielä Ruotsin puolella. Tuo maisemavauhti tarkoittaa meille sitä, että ajamme tietenkin nopeusrajoitusten mukaisesti, mutta hienon paikan tullessa vastaan oltaisiin valmiina nopeaan pysähtymiseen, jotta saadaan kuvata upeita maisemia. Norjalle tyypilliseen tapaan nämä hienot paikat tulevat usein todella yllättäen jonkin mutkan tai tunnelin jälkeen ja niissä on levikkipaikat pysähdystä varten. Usein levikki on pieni ja tehty mutkan ulkosyrjälle vuoren jyrkänteen reunalle, jännittäviä hetkiä siis stopata nopeasti ja ainoastaan pieni kaide erottaa pyörän ja rotkon.
Aloimme saapua Saltenin alueelle, Nordlandin läänin Fauskeen, josta tämä tie Fv17 alkaa. Meidän tarvitsi ajella käytännössä tästä etelän suuntaan seuraten tiemerkkiä, jossa luki tuo tienumero ja Helgelandskysten – teksti, joka kertoo matkaajalle, että ollaan Norjan kansallisella maisematiellä, rannikkoreitillä.
Ensimmäiseksi ajettiin Salstraumenin salmen ylittävä 768 metriä pitkä ja 40 metriä korkea silta (Lofooteilla taisi olla vielä pari tätäkin pidempää siltaa). Sillan alla salmessa kuohui todella voimakas vuorovesivirta ja kuohuminen näkyi suurina pyörteinä. Tässä on kuulemma yksi maailman voimakkaimmista vuorovesistä. Sillalla oli paljon jalkautuneita turisteja kuvaamassa. Mekin pysähdyimme salmen toisella puolella tankkaamaan pyörät ja ihmettelemään ja kuvaamaan paikan kauneutta.

Jatkoimme matkaa kohti aamulla varattua seuraavaa leiripaikkaa, joka sijaitsi tällä kertaa Reipåssa. Lämpötila nousi liki hellelukemiin ja ajaminen oli lämpöisen leppeää. Teimme lukuisia stoppeja hienojen jyrkänteiden ja vuonojen kohdille kuvailemaan ja lepyttelemään vienon tuulen henkäillessä. Oikealla puolellamme oli koko ajan tyynet Norjanmeren turkoosinvihreät vedet vuonoissaan ja välillä näkyi hienoja hiekkarantoja. Reipån lähistöllä alkoi jo näkymään laaja Pohjois-Atlantin ulappa.
Tämän ajopätkän aikana tunnelit tulivat todella tutuiksi, pisimmät olivat noin 9 km pituisia ja vuorten läpi mennessään niissä lämpötila putosi jopa +10 asteen paikkeille ja ilma oli kosteaa. Kontrasti oli huikean hauska, kun pimeästä tunnelista tultiin 15 astetta lämpimämpään ulkoilmaan ja auringonpaisteeseen. Tätä tuoksua ja ilman lämpötilan vaihtelun tunnetta ihollaan ei autoillessa voi kokea, vaan se on moottoripyöräilyn etuja. Saavuimme erittäin kauniiseen vuorten reunustamaan majapaikkaamme, Reipå campingiin. Vuokraamamme 4 hengen punainen mökki sisälsi jälleen suihkun ja keittiön.

Asetuimme taloksi ja välipalan syötyämme aurinkoinen, tyyni sää houkutteli vielä tekemään noin 100 km ilta-ajelun läheiselle Storglomvatnetille ihailemaan hienoa kirkasta vuorilta laskevaa jokea ja Norjan suurimmalle tekovesialtaalle hienoja maisemia katsomaan.

Tekoaltaalle ylängölle vievä tie oli päällystetty ja nousi valaisemattoman noin kilometrin pituisen tunnelin läpi, jonka lattia oli erittäin epätasainen ja urainen. Itse tekoaltaan padon päälle ei aika riittänyt kiivetä ja meillä oli jo hieman vilu kun campingiltä lähtiessä pukeuduttiin +25 asteisen ilman mukaisesti ja ylhäällä tuuli lämpötilan ollessa + 13 astetta. Ajelimme kieli keskellä suuta tunnelien ja upeiden maisemien ympäröimänä alas ylängöltä ja lähimpään markettiin illallis- ja aamupala-ostoksille. Mökillä ruokailun ja suihkun jälkeen uni maistui.

Päivä 3 – Reipå – Mo i Rana – Mosjoen n. 300 km + lautat

Tämä ajopäivä oli hieman erilainen, koska se sisälsi kaksi lauttamatkaa, toinen 15 min ja toinen 60 min kestoisia. Lauttamatkat olivat sen verran hitaita odotuksineen, että päätimme tällä erää ajopäivän jälkeen päättää Helgelanskystenin ihastelun ja siirtyä Mo i Ranan kautta sisämaan suuremmalle tielle ja suunnata kohti Tromdheimia ja Kristiansundia jossa olisi huikeat Atlantic Roadin sillat meitä odottamassa. Tulimme siis ajaneeksi Helgelandskystenin pohjoisen osan, eteläisen osan lauttamatkoineen jätämme tuleviin kesiin.
Leiripaikalta suunnilleen tunnin ajomatkan jälkeen avautui huima näkymä Holandsfjorden vuonon yli näkyvälle Svartisen vuoristojäätikölle.

Vuonon takaiselle helteiselle parkkipaikalle näkyi Svartisenin osa nimeltään Engabreen, virtamainen vuoristojäätikkö, jolle parkkipaikalta tehtiin ohjattuja patikointiretkiä, ensin veneellä vuonon yli. Emme tehneet patikointiretkeä aikataulullisista syistä, lisäksi yli hellerajan kivunneen lämpötilan seurauksena olimme jo aamusta kuumissamme ja halusimme nopeasti lauttamatkalle viilentymään. Pidemmällä lauttamatkalla saimme kunnon kahvit ja kaivattua viilennystä yläkannen tuulen tuiverruksessa. Taivas oli syvän sininen ja melkein pilvetön.

Lautan jälkeen tie seuraili vuonojen rantoja ja Maelan kohdalla siirryimme tielle 12, joka seuraili Ranfjorden vuonoa Mo i Ranan kaupunkiin. Siellä pidimme lepotauon, ruokailimme ja tankkasimme pyörät. Mo i Ranasta jatkoimme matkaa E6:sta pitkin kohti Mosjoeta, jossa meitä odotti hotellivaraus. Varausta tehdessämme viivyttelimme sen verran, että aamupalan sisältänyt viimeinen yöpymisvaihtoehto booking.comissa oli myyty loppuun, toki yö oli huomattavasti halvempi ilman aamupalaa, mutta päätimme ratkaista sen sitten kohteessa. Heti tien E6 käännyttyä vuonolta kohti sisämaata alkoi tien vierustalla virrata vuonolle laskevia matalia kivipohjaisia suurehkoja jokia, joissa siellä täällä näkyi kalastajia. Uskomatonta miten kirkasta vettä, joka paikassa erotti joen pohjan. Tie oli motoristille mieluinen, mutkainen ja hyväkuntoinen sekä liikenne nopeaa poisluettuna tietyöosuudet.

Mo i Ranan ja Levangerin välisellä E6:n osuudella oli käynnissä suuret pari vuotta kestävät kunnostukset, jossa jyrkkiä mutkapaikkoja korvattaisiin suorilla tunneliosuuksilla. Tietyöt hidastivat lopulta kuitenkin aika vähän, muutamia liikennevaloja oli räjäytysten vuoksi, jolloin vain toinen kaista käytössä. Tämä ajopäivä oli Norjan osuuden kuumin ja hitain ajomatkassa mitattuna. Kun pääsimme perille ajopäivän yöpymiskohteeseen, navigoimme hotellin osoitteeseen ja huomasimme saaneemme viestin, jossa käskettiin soittaa respan numeroon. Soitto respaan ja meille tuotiin avaimet. Itse hotelli sijaitsi kilometrin päässä meille varattujen huoneiden kiinteistöstä, mikä selitti aamupalan vaihtumisen aamupalattomaan vaihtoehtoon. Kivenheiton päästä hotellista sijaitsi kuitenkin huoltoasema, josta haimme aamuksi hieman purtavaa ja sovimme, että syödään sitten aamupala matkan varrella. Itse huoneet olivat oikein siistit ja viihtyisät.

Päivä 4 – Mosjoen – Trondheim n. 400 km

Aamu aloitettiin hieman kevyin eväin ja reissun toinen sateenuhka väijyi yllämme. Säätiedotus ei tosin luvannut kuin pientä sadetta, mutta päätimme kuitenkin laittaa täydet sadetamineet päälle. Ja kyllä muutama pisara vettä saatiin kunnes pilviverho alkoi rakoilla etelän suunnassa. Lämpötila nousi nopeasti yli 20 asteen ja pysähdyimme huoltoasemalle keventämään varusteita. Samalla nautittiin “aamupalaksi” jäätelöt, jonka aikana keli muuttuikin taas helteiseksi.

Matkamme jatkui kohti Trondheimia tien kaarrellessa maalaismaiseman halki. Vuorijonot vaihtuivat kuusikkoiseksi, kumpuilevaksi metsämaaksi, joita katkoivat alavien osuuksien viljelyspellot maatiloineen. Matkanteko oli itse ajamisesta nauttiville motoristeille mieluista ja sujuvaa ilman mitään ruuhkia tiellä. Matkalaisten takalistot alkoivat tässä vaiheessa olla sen verran kovilla, että taukoja pidettiin usein, vähintään yksi stoppi sadalle kilometrille, huoltoasemilla tankaten pyörät ja matkaajille hodarit. Käytössämme olevat moottoripyörät ovat 1200 kuutioisia matkaenduroita, mutta adventure-mallia, joissa satulat eivät ole kovin leveitä eivätkä pehmeitä.

Illalla Trondheimissa odotti hotellivaraus. Hotel St. Olav oli siisti ja rauhallinen paikka. Pyöräparkki järjestyi sisäpihalta ja matkaa keskustaan oli 800 metriä. Pesulla käynnin jälkeen laitoimme kevyttä vaatetta ylle ja lähdimme katselemaan kaupungin nähtävyyksia.

Aluksi menimme Italialaiseen pizzeriaan syömään, kadunvarren terassipaikat olivat täynnä, joten pääsimme hellepäivän lämmittämään ravintolaan sisälle. Hieman tukalaa oloa korvasi kyllä erinomaiset pizzat ja palvelu. Trondheimin kaupunki on yli tuhat vuotta vanha ja löysimme muutamia vanhoja rakennuksia kuvattaviksi sekä hienon 1000-luvulta peräisin olevan Nidarosin tuomiokirkon, jota pidetään Norjan merkittävimpänä kirkkona sekä yhtenä Pohjois-Euroopan suurimpina kirkkorakennuksina.

Päivä 5 – Trondheim – Lycksele Ruotsi n. 600 km
Tänään meidän piti ajaa Kristiansundiin ja siellä sijaitsevalle Atlantic Roadille, joka olisi yksi motoristin ”päänahoista”, mutta harmiksemme etelästä käsin rannikkoa pitkin lähestyi voimakas sade- ja pilvirintama, jolloin meren päällä 8 kilometriä kulkevan, suurelta osin silloista koostuvan majesteettisen kohteen kokemus ja kuvaaminen olisi jäänyt laimeaksi vesisateessa rämpimiseksi, joten tämä kohde jouduttiin siirtämään toistaiseksi tuleviin reissuihin. Päätimme lähteä kotimatkalle. Kotimatka alkoi mukavan leppoisassa säässä kolmen suomalaismotoristin ryhmän jatkona. Pysähtelimme omaan tahtiin, mutta Åren jälkeenkin osuimme samalle reitille Lyckseleen mennessä. Sisämaahan matkatessa lämpötila vain nousi, huideltiin jo 27-30 asteen välillä ja asusteita vähennettiin ja ajopukujen tuuletukset otettiin maksimaalisesti käyttöön. Itse ajopuvut ovat tärkeitä pitää yllä niiden sisältämien suojien takia. Illasta saavuttiin Lyckseleen, jossa odotti siistit hotellihuoneet sisältäen aamupalan. Ajopäivän päätteeksi söimme keskustassa ja päätimme yhteistuumin ajaa seuraavana päivänä kotiin saakka. Reissumme lyheni yhdellä päivällä Antlantic Roadin peruuntumisen takia.

Päivä 6 – Lycksele – Kuusamo n. 750 km
Ajomatkassa mitaten tästä päivästä tulisi kaikkein pisin ja myös lämpimin, mutta siitä suoriuduimme yllättävän hyvin, koska tiet olivat Norjaan verrattuna nopeita ajaa. Aurinko paahtoi ja varjossa lämpötila 27 astetta, paisteessa tummaa asfalttia vasten jotain vielä reilusti enemmän. Haaparannassa teimme tuliaisostokset ja sitten Rovaniemen kautta Kuusamoon. Koko reissun aikana ajoimme kahteen kertaan ainoastaan Haaparanta – Luulaja välisen tien, keskellä Ruotsia risteävät pienemmät tiet olivat yllättävän miellyttäviä ajaa, mutkaisia ja vähän liikennettä. Saavuimme kotiin illalla kymmenen aikaan. Olo oli väsynyt mutta onnellinen. Reissu oli mennyt todella hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ensi kesänä uudet reissut taas odottaa…

Yrittäjyyttä äitiyden ehdoilla

Tämä blogi sai alkunsa reilu vuosi sitten, kun kerroimme tarinan yrityksemme synnystä. Olin ollut kotiäitinä 11 vuoden ajan ja oli aika palata työelämään. Minua kuitenkin hirvitti ajatus siitä, että äidin läsnäoloon tottuneet lapset joutuisivat olemaan iltapäivät yksin kotona koulusta tullessaan.

Saadakseni olla lähellä lapsiani, perustin ensin pienen ompelimon, jossa aloin ommella trikoopaitoja. Näiden rinnalle tulivat fleecehatut ja hiljalleen unelmani oli toteutumassa. Sain työskennellä kotoa käsin.

Uskon siihen, kun ihminen todella uskoo omaan juttuunsa ja on valmis tekemään tarvittavan työn sietäen vastoinkäymisiä, jossain vaiheessa eteen osuu kaiken muuttava onnekas sattuma. Näin kävi myös minulle, kun siskoni kerran heitti ilmoille ajatuksen trikoopipojen tekemisestä. Tein koe-erän pipoja ja vein ne myyntiin jälleenmyyjilleni ja asiakkaat ihastuivat heti! Näin syntyi Nettihattu.

Voit lukea tarinan yrityksemme synnystä TÄÄLTÄ!

Töissä ja kotona samaan aikaan

Varsinkin lasten ollessa pieniä äitiyden ja yrittäjyyden yhteensovittaminen oli suuri haaste. Työt tulivat kirjaimellisesti toisinaan jopa keittiön pöydälle saakka, joten työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan oli haastavaa tai jopa mahdotonta.

Yrittäjyys tällaisessa muodossa on enemmän elämäntapa kuin työ. Ilman lähipiirin tukea en olisi tässä, joten olen joka päivä koko sydämestäni kiitollinen saamastani tuesta. Välillä on ollut helpompaa ja välillä haasteet ovat tuntuneet jopa ylitsepääsemättömiltä. Silti eteenpäin on kuljettu koko ajan.

Olen pyrkinyt joka päivä olemaan lapsillemme esimerkki siitä, mitä työnteko ja vastuun ottaminen liiketoiminnasta tarkoittavat. Onkin ollut hienoa nähdä, miten lapsemme ovat omaksuneet arvoja, jotka ovat tärkeitä minulle ja miehelleni.

Lapset ovat olleet mukana toiminnassamme omasta tahdostaan. Olemme tarjonneet puitteet, joissa voi tienata ylimääräistä taskurahaa osallistumalla yrityksen toimintaan ja jokainen lapsemme on tähän mahdollisuuteen tarttunut. Vain ohimenevinä hetkinä on kuulunut ”minä en ainakaan ala ikinä yrittäjäksi” -lausahduksia, joita voi joskus kuulla yrittäjäperheen lapsien lausuvan.

Yhdessä tekemisen meininkiä

Lapset ovat pieniä vain rajallisen ajan. Siksi meille on ollut tärkeää luoda elämäämme olosuhteet, jossa voimme viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä perheenä. Olen onnekas saatuani luoda olosuhteet, joissa kolme sukupolvea on työskennellyt yhteisen päämäärän eteen.

Äitini Saara on yrityksemme työntekijä ja lapsemme sekä mieheni ovat toimineet kiireapulaisina. Meillä onkin sesonkiaikaan ollut melkoinen hulina kotona ja keskustelut ovat pyörineet silloin pääsääntöisesti työasioiden ympärillä. Onneksi sesonkien ulkopuolella tilanne tasaantuu ja silloin olemme voineet elää normaalia perhe-elämää.

Jokainen äiti on superäiti!

Oma polkuni ei ole ollut helppo, mutta se on mahdollistanut minulle tärkeiden asioiden toteutumisen. Jokaisen äidin tarina on omanlaisensa ja jokainen lapsen kasvattanut on superäiti omalla tavallaan.

Nyt on aika juhlistaa äitienpäivää ja mikä onkaan tyylikkäämpi tapa tehdä tämä kuin vetää heti aamusta päähän Nettihatun äiti-pipo! Äitienpäiväpipot täältä!

Koko Nettihatun-porukka toivottaa sinulle mahtavaa äitienpäivää!

Tämän kevään hitti – tyylikäs lisä pukeutumiseen

Tämän kevään uutuustuote tuubikaulahuivi on osoittautunut hitiksi. Tyylikäs kaulahuivi on isompi ja muhkeampi kuin yksinkertainen tuubihuivi jota Nettihatulla on ollut aiemmin jo valikoimassa. Kaulahuivia voi käyttää sekä ulkotakin päällä että myös sisäpukeutumisessa tuomassa elävyyttä muuhun vaatetukseen.

 

Kuten monet muutkin suosituista tuotteistamme, myös tuubikaulahuivi syntyi asiakkaittemme toiveesta. Kaulahuivi on näyttävä ja miellyttävän tuntuinen lisäelementti pukeutumiseen. Esimerkiksi mustat housut ja paita saavat piristävän ilmeen, kun kaulaan lisätään esimerkiksi vaaleanpunainen ruusukuosinen tuubikaulahuivi.

Ympärysmitaltaan 140cm pitkä kaulahuivi on ommeltu renkaan muotoon, joten siitä ei jää roikkuvia huivinpäitä kuten normaalista kaulahuivista. Tuubikaulahuivi kiedotaan kaulalle kaksinkerroin ja ulkonäöltään se on puffimainen. Korkeutta huivilla on 25cm ja se ommellaan kaksinkerroin, jolloin se on kauttaaltaan kuviollinen.

Kaulahuivia on saatavissa useissa erilaisessa kuosissa. Esimerkiksi pipo ja huivi voi olla samalla kuosilla, jolloin saadaan hauska yhteisvaikutus. Vai mitä olet mieltä esimerkiksi alla olevasta Emilipöllöhuivi + pipo -yhdistelmästä?


Käy tutustumassa kuosivalikoimaan ja tilaa oma kaulahuivi somistaaksesi kaulasi tyylikkäästi ja elävoittääksesi muuta pukeutumistasi!
https://nettihattu.fi/tuote-osasto/kaulahuivit/

Talvipipot talven ulkoiluun

Talvi on tullut ja valkoinen lumi peittää maan täällä Kuusamossa.

Nyt on viimeistään hyvä aika suojata pää ja korvat, ettei kylmä pääse tekemään tuhojaan. Tässä tekstissä kerromme tarkemmin talvipipoista ja lapasista.

Talvipipomme ovat trikookangasta ja niihin on ommeltu sisään vuori joka on pehmeää ja joustavaa mikrofleeceä. Näin piposta on saatu kestävä, lämmin ja hengittävä. Talvipipoja saa yksivärisenä joihin voidaan painaa heijastava kuvio tai pelkästään kuviollisena kuten trikoopipojakin. Heijastavia kuvioita löytyy useita erilaisia, jokaiselle varmasti omaan tyyliin sopiva ja mieluinen.

Pipoissa löytyy kolme kokoa. Koko kannattaa valita oman päänympäryksen mukaan. Samaan sävyyn voi tilata myös esimerkiksi kuviollisen tai yksivärisen tuubihuivin.
Valikoimasta löytyy myös lapaset, joissa päällinen on trikoota ja vuori mikrofleeceä. Lapaset saa heijastavalla painatuksella ja värinä on musta, joka on suosikkiväri useimmille. Lapasia on saatavissa yhtenä kokona, joka sopii hyvin nuorille ja aikuisille naisille.

Pipolla on hyvä viestiä itselleen tärkeitä asioita, sillä pipo tulee huomatuksi. Tyylikäs pipo voi jopa herättää niin paljon kiinnostusta, että saman henkiset tuntemattomatkin ihmiset tulevat juttusille. Esimerkiksi luontoaiheiset pipot ovat erityisen suosittuja.

Kuten parhaat ideat yleensäkin, myös idea talvipiposta tuli asiakkaaltamme. Myös lapaset ja tuubihuivit tulivat valikoimiin asiakkaiden toiveista, kun pipon lisäksi haluttiin koko setti samasta tyylikkäästä kankaasta.

Sekä pipot että tuubihuivit ja lapaset kestävät normaalin konepesun.

Nyt toivotamme sinut tervetulleeksi verkkokauppaamme. Tehtävämme on huolehtia, että sinä ja sinulle tärkeät ihmiset pysytte lämpimänä myös tulevan talven pakkasissa!

Talvipipot löytyy täältä: https://nettihattu.fi/tuote-osasto/talvipipo-heijastavalla-painatuksella/

Pipot logopainatuksella

Syksyn viileneminen näkyy kysynnän merkittävänä kasvuna, kun pipomyynti pääsee kunnolla vauhtiin. Yhtenä merkittävä tuoteryhmänä myymme pipoja omilla logopainatuksilla.

Logopipoja tilaavat pääsääntöisesti seurat, yhdistykset ja ryhmät. Usein yrityksetkin haluavat luoda ryhmähenkeä omalla tiimipipolla. Yhteenkuuluvuus on yksi meidän ihmisten perustarpeista ja yhtenevä vaatetus on yksi hyvä keino lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Logopipojen tilausmäärät vaihtelee 20 kappaleen eristä 500-1000 kappaleen eräkokoihin.
Logopipoihin voidaan painaa logo-, teksti- ja numeropainatuksia. Urheiluseurat haluaa usein pipoihinsa logon toiselle sivulle ja pelinumeron toiselle.

Kuten muutkin pipomme, myös logopipot toteutetaan kotimaisena käsityönä. Mikäli et vielä ole tutustunut tarinaan, miten loihdimme trikookankaasta pipon päähäsi, käy lukemassa Pipojen tuotanto -blogitekstimme. Tekstissä kerromme vaihe vaiheelta, mitä pipolle tapahtuu ennen kuin se kolahtaa postiluukusta kotiisi.

Trikoopipot ovat erityisen suosittuja kestävyyden ja miellyttävyyden vuoksi. Pipot on joustavaa kaksinkertaista trikoota, joka kestää hyvin käyttöä vaikka se puetaan treenin aikana tai jälkeen hikiseen päähän. Pipot kestää myös konepesun 40 asteessa.

Logot voidaan painaa joko heijastavana tai yksivärisenä. Valittavissa on 12 eri pipoväriä ja 4 kokoa joista löytyy jokaiselle porukalle sopiva vaihtoehto.

Ennen lopullista painatusta lähetämme mallikuvan piposta, joten sikaa ei tarvitse ostaa säkissä. Mallikuvasta voidaan varmistaa, että pipo todella on sellainen kuin halutaan. Mallikuvien lähettämisen jälkeen reaktio on yleensä ”WAU JES”, jonka jälkeen pipot lähtevät tuotantoon.

Kappalemäärät ja painatukset vaikuttavat pipojen hintaan. Tapauskohtaisesti hinnat liikkuvat 10-15€ kappalehinnan tuntumassa. Toimitus tapahtuu joko postiin tai kotiovelle. Kysy toimitusvaihtoehdoista tilauksen yhteydessä.

Tutustu logopipoihin lisää painamalla tästä! https://nettihattu.fi/pipo-painatuksella/

Varainhankintaa koululuokille ja urheiluseuroille

Onko varainhankinta teidän perheessä ajankohtainen asia?

Koulu alkaa ja lapset lähtevät taas koulun penkille. Kaksi asiaa tapahtuu tämän jälkeen varmasti: lehdet tippuu maahan ja luokkaretkeen tarvitsisi kerätä rahaa. Tänä syksynä taas pohditaan mitä myytäisiin, kuten viime- ja toissasyksynäkin. Aikaisemmin on myyty vessapaperia, pipareita, sukkia ja karkkeja, mutta välillä kaipaisi myös vaihtelua. Kuulostaako tilanne tutulta? Tunnistamme ongelman, koska koululaisten varainhankinta on tuttua meillekin neljän koululaisen vanhempina. Vessapapereita, sukkia ja karkkeja on meilläkin myyty, jotta lapset pääsevät yhdessä nauttimaan luokkaretkestä.

Omaa tekemistä tarkastelee usein liian läheltä, jotta voisi nähdä ilmiselviä asioita. Olimme tehneet pipoja jo useita vuosia, mutta silti emme olleet oivaltaneet, että pipothan soveltuvat erinomaisesti varainhankintaan.

Emme olisi ehkä vieläkään oivaltanut tätä, ellei pari asiakastamme olisi lähestynyt meitä ja kysynyt, voiko he tehdä varainhankintaa myymällä Nettihatun pipoja. Lamput syttyivät päässämme: yksivärinen pipo heijastavalla painatuksella on tyylikäs ja sopii lapsille, naisille ja miehille. Pipoja on helppo myydä vaikka joka vuosi, sillä ne ovat edullisia ja käyttöaika on melkeimpä ympäri vuoden. Pipot valmistetaan Kuusamossa ja kaikilla tuotteillamme on avainlipputunnus merkkinä suomalaisesta käsityöstä.

*HUOMAA, ETTÄ HEIJASTAVA PAINATUS EI KORVAA HEIJASTINTA! Suosittelemme käyttämään aina heijastinta lisäksi!

Laskimme, että voimme tarjota jokaisesta 19€ hintaisesta piposta 5€ provision. Provisiolla voitte rahoittaa esimerkiksi luokkaretkiä ja nuorten urheilijoiden turnausreissuja.

Käy tutustumassa varainhankintaan tarkoitettujen pipojen kuvastoon. Kuvastosta löytyy yli 50 erilaista painatusta ja pipoista 11 eri värivaihtoehtoa. Löydät kuvaston ja lisätietoja varainhankinnasta alla olevasta linkistä.
https://nettihattu.fi/varainhankinta/

Kotimaista käsityötä

Olemme monessa yhteydessä tuoneet esiin yhtä yrityksemme tärkeimmistä arvoista, kotimaisuutta. Tässä tekstissä kerromme, miksi kotimaisuus on meille tärkeää sekä syyt, miksi tulemme tulevaisuudessakin valmistamaan pipomme Kuusamossa.

Yhteistä hyvinvointia

Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Todellisuudessa tämä on paljon enemmän kuin lottovoitto. Olemme oppineet pitämään jopa itsestäänselvyytenä sellaisia palveluita, joita moni maailman ihminen ei ikinä pääse käyttämään.

Koulujärjestelmämme, tieverkoston ylläpito, kirjastot, terveydenhoitopalvelut, yms. rahoitetaan pitkälti verovaroista. Yritykset ovat suurin verovarojen maksaja. Lähteehän jo pelkästään arvonlisäveron muodossa 24% kaikesta myynnistämme valtiolle, eikä tässä vaiheessa ole vielä huomioitu liiketoiminnan tuloksesta maksettavia veroja tai henkilökohtaista verotusta.

Haluamme omalta pieneltä osaltamme maksaa toiminnastamme verot Suomeen ja sitä kautta olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ylläpitämistä, jotta jokainen suomalainen saa yhdenvertaisen mahdollisuuden luoda itselleen onnellisen ja hyvän elämän.

Yksi hyvinvoinnin elementti on työ, joka toteutetaan hyvissä ja turvallisissa olosuhteissa, työaikasäädösten mukaan. Lisäksi on tärkeää, että työntekijä saa elämäänsä turvaa ja vakautta varman toimeentulon muodossa. Yrityksemme työllistää kahden yrittäjän lisäksi yhden ulkopuolisen henkilön täyspäiväisesti ja useamman kiireapulaisen sesonkeina ja tätä kautta kannamme pienen, mutta tärkeän korren yhteiseen kekoomme.

Korkea laatu ja joustavuus

Kotimaisuuteen yhdistetään usein korkea laatu. Meille on tärkeää, että Nettihattu saa olla vaalimassa mielikuvaa kotimaisen työn viimeistellystä laadusta ja tyytyväisistä asiakkaista.

Pieni suomalainen yritys kykenee reagoimaan nopeasti asiakkaiden kysyntään ja etsimään tapoja palvella asiakkaita entistä paremmin. Ulkomaalaisten toimijoiden kanssa asioiden setviminen voi usein olla haastavampi ja pitkäaikaisempi prosessi.

Kun suosit suomalaista, voitat itsekin

Meistä jokainen on vastuussa siitä, että työpaikat pysyvät Suomessa ja verorahat maksetaan kotimaiseen kirstuun. Jokainen ostopäätös on samalla päätös, millaisten arvojen mukaan haluat toimia.

Suosi suomalaista ja suosit yhteistä hyväämme. Jokaisella ostopäätökselläsi on työllistävä vaikutus. Valintasi määrittää, missä ja millaisissa olosuhteissa työtä tehdään.

Ostaessasi kotimaisen pipon, voit varmistaa, että pipon tekijälle maksetaan asianmukainen palkka ja hän saa toimia hyvissä työolosuhteissa. Kotimaisuus ei kuitenkaan aina ole edullisin ratkaisu. Esimerkiksi ulkomainen pipo on monesti jopa todella edullinen. Oletko koskaan miettinyt, mistä halpa hinta kertoo?

Kun suosit suomalaista tuotetta, voit selvittää materiaalien alkuperän, tuotteiden turvallisuuden ja työolosuhteet, joissa valmistus tapahtuu.

Kirjoitimme tämän tekstin toivoen sinua tulemaan tietoiseksi ostamiesi tuotteiden alkuperästä ja tekemään enemmän niitä valintoja, jotka lisäävät yhteistä hyvinvointiamme. Tämä koskee sekä pipoja että kaikkia muitakin hankkimiasi tuotteita. Yhdessä voimme varmistaa, että jätämme jälkeemme hyvinvoivan yhteiskunnan.

Pipojen tuotanto

Olet saattanut nähdä hyvältä näyttävän pipon verkkokaupassamme, ostanut sen ja odottanut päivän tai pari, kunnes kirje on saapunut postilaatikkoosi. Lyhyt odotus palkitaan, kun haet kirjeen laatikosta ja innoissasi kaivat esiin ostoksesi! Vielä nopea tyytyväinen peilailu ja aika lähteä ulkoiluttamaan ensimmäistä kertaa uutta pipoasi.

Oletko miettinyt, miten rullalla oleva trikookangas muuttuu päässäsi olevaksi pipoksi? Harva nimittäin tietää, miten monivaiheinen ja kiinnostava tarina on ehtinyt syntyä jo siinä vaiheessa, kun puet pipon ensimmäistä kertaa päähäsi.

Tässä tekstissä näytämme, mitä kaikkia työvaiheita pipon valmiiksi saaminen edellyttää. Haluamme myöskin olla toiminnassamme läpinäkyviä ja osoittaa, kuinka pipomme valmistetaan hyvissä olosuhteissa laadukkaista materiaaleista.

Ensimmäisessä vaiheessa kangas leikataan sopivan mittaisiin paloihin. Yhdestä kokonaisesta kankaan leveydestä saadaan kolme pipoa.

Leikkauksen jälkeen pipo ommellaan kiinni pitkältä sivulta. Tässä vaiheessa muodostuvan sauman väliin ommellaan Nettihattu- ja pesumerkit.

Seuraavaksi tehdään valmistelut seuraavaa työvaihetta varten. Kangaspala käännetään kaksinkerroin siten, että nurja puoli kääntyy päälle eli pesumerkki jää näkyviin.

Nyt pipo leikataan sopivaan korkeuteen. Olemme huomanneet, että asiakkaamme tykkäävät päältä hieman “lörpälleen” jäävästä mallista. Tässä vaiheessa teemme pipon oikeaan muotoonsa.

Viidennessä vaiheessa neulomme päälaelle tulevan sauman, jotta pipon huippu saadaan ommeltua laskoksille.

Vielä ennen viimeistä vaihetta päälaen laskossauma ommellaan kiinni yhdellä saumalla. Langanpäät päätellään, leikataan siistiksi ja pipo on melkein valmis postipakettiin.

Lopuksi pipo käännetään oikein päin ja tuotelaput laitetaan paikalleen. Jos asiakas on valinnut pipoon heijastavan painatuksen se asetetaan paikalleen ja prässätään kiinni. Pipo on nyt valmis toimitettavaksi.

Meille on tärkeää valmistaa pipoja vastuullisesti ja läpinäkyvästi turvallisista materiaaleista. Pipomme valmistetaan aina Suomessa, nyt ja tulevaisuudessa.

Jos haluat myös omaan päähäsi kotimaisen pipon, joka on valmistettu tässä tekstissä esitellyllä tavalla, käy valitsemassa mieluisa malli verkkokaupastamme ja me laitamme täällä Kuusamossa saumurin käyntiin 🙂

https://nettihattu.fi/

Terkuin Sinikka

Blogin avaus – näin yrityksemme sai alkunsa

Arvoisa ystävämme! Olemme jo pidemmän aikaa miettineet blogin perustamista voidaksemme tuottaa asiakkaillemme iloa arjen keskelle. Perheyrityksen arkea pyörittäessä tämä on kuitenkin hautautunut muun tekemisen alle ja jäänyt kauniiksi ajatukseksi.

Nyt aika on kypsä. Facebook-yhteisömme tykkääjämäärä on kasvanut jo lähes 40.000 henkilöön, joten on aika toivottaa sinut tervetulleeksi Nettihattu-blogiin!
Ensimmäisenä tekstinä haluamme kertoa sinulle, miten kuusamolaisen perheenäidin ideasta on syntynyt yksi Suomen suurimmista pipoihin erikoistuneista verkkokaupoista. Kerromme myös siitä, mitkä asiat ovat meille toiminnassamme kaikkein tärkeimpiä. Toivomme tämän tekstin innostavan sinua tavoittelemaan omia unelmiasi, sillä uskomme, että oikeanlaisten ihmisten ympäröimänä ja oikeanlaisen tahtotilan viedessä toimintaa eteenpäin, jokainen meistä voi toteuttaa omat unelmansa. Ehkä joku lukijoista saa pienen lisäpotkun ryhtyä toimeen ja alkaa yrittäjäksi.

Ideasta yrittäjyyteen

Minun nimeni on Sinikka Päivärinta ja olen vastuussa Nettihatun päivittäisestä toiminnasta. Yritykseni työllistää itseni lisäksi yhden työntekijän, äitini Saaran ja lisäksi apunani toimii mieheni Jarno ja kiireapulaisina kolme tyttöämme Niina, Anni ja Nella opiskelujensa ohella. Olemme siis perheyritys Kuusamosta.

Palataksemme Nettihatun juurille, kelataan aikaa taaksepäin reilu 10 vuotta, aina vuoteen 2007. Tuolloin olin toiminut kotiäitinä neljälle lapsellemme yhteensä 11 vuoden ajan ja oli aika palata takaisin työelämään. Yli kymmenen vuoden ajan pois työelämästä oltuani oman jutun löytäminen tuntui kuitenkin haastavalta.
Tuohon aikaan nuorin lapsemme oli viisi ja loput pieniä koululaisia. Olin tottunut olemaan joka päivä vastassa kotiin saapuvia koululaisia, joten ajatus iltapäivisin yksin kotia jäävistä lapsukaisista hirvitti.

Jokainen kuusihenkisen perheen äiti tietää, miten paljon tekemistä perheen arjen pyörittämiseen mahtuukaan ja minulle on aina ollut tärkeää olla lähellä lapsiani heidän kasvaessaan. Lopulta sain idean. Voisin olla kotona vastassa lapsiani, kun työllistäisin itseni kotoa käsin. Olen aina tykännyt käsitöistä ja erityisesti ompelusta olen nauttinut paljon. Päätin perustaa kotivarastoomme pienen ompelimon.

Otin hieman lainaa saadakseni tilattua värikkäitä trikookankaita ja aloin ompelemaan trikoopaitoja. Paikalliset jälleenmyyjät ottivat tuotteeni myyntiin ja hetkeä myöhemmin aloin tehdä myös fleecehattuja. Unelmani oli toteutumassa, sillä sain tehdä kotona töitä ja joka päivä olin vastassa pieniä koululaisia, ohjaten heidät välipalalle ja läksyjen tekoon. Arki sujui mukavasti ja hiljalleen ompelemieni paitojen ja hattujen myyntikin alkoi pyöriä siinä määrin, että sain tuotua omalta osaltani leivän pöytäämme.

Trikoopipojen yllättävä suosio

Kaksi vuotta myöhemmin siskoni heitti idean trikoopipojen tekemisestä. Ennakkoluulottomasti kokeilin ja ilahduin, kun pipoista tulikin varsin kivoja. Jälleenmyyjäni ottivat pipot myyntiin ja asiakkaat ihastuivat heti! Silloin tiesin löytäneeni sen, mitä todella haluan tehdä.

Pipoja alkoi mennä kaupaksi enemmän kuin osasimme odottaa. Se pakotti meidät käymään perheen sisäisen palaverin. Joko jatkaisin pienen kotiompelimon pitämistä tai yhdistäisimme mieheni kanssa voimamme voidaksemme kasvattaa toimintaamme. Todellisuudessa asiassa ei ollut neuvoteltavaa, sillä tiesin löytäneeni viimein oman juttuni.

Vuonna 2011 avasimme verkkokaupan ja samalla perustimme Nettihatun Facebook-sivun. Ne päätökset olivat oikeita, sillä toimintamme on kasvanut tasaisesti. Pelkästään viime vuonna toimitimme yli 20000 pipoa. Ompelimo on siirtynyt pienestä varastosta isompiin tiloihin. Olen kiitollinen, että yhä tänä päivänäkin saan tehdä töitä kotoa käsin.
Minulle pipoissa on tärkeintä se, että voin auttaa ihmisiä näyttämään hyvältä pienellä ostolla. Osa haluaa erottua massasta värikkäällä pipolla, kun taas toiset haluavat osoittaa oman arvomaailmansa esimerkiksi käyttämällä luontokuoseja. Joillekin on tärkeää saada olla osa joukkoa pukeutuessaan esimerkiksi oman urheilujoukkueen värejä ja logoa tunnustavaan pipoon. Lisäksi moni asiakkaamme on lisännyt omaa ja lastensa turvallisuutta pimeällä liikkuessaan pukeutumalla heijastavaan pipoon. Suosittelemme pipon lisäksi käyttämään aina myös oikeaa heijastinta.

10 vuotta yrittäjyyttä

Marraskuussa 2017 saimme juhlistaa 10-vuotista yrittäjäuraani. Oman unelmani toteuttamisen lisäksi olen onnellinen siitä, että olen saanut kasvattaa lapseni näkemään, mitä yrittäjyys on. Jokainen lapsistamme onkin työskennellyt yrityksemme palveluksessa.

Haluan kiittää tästä matkasta jokaista asiakastamme, jolle olemme saaneet toimittaa pipoja vuosien saatossa. Olemme halunneet tarjota asiakkaillemme kauniita, hyvää mieltä ja tärkeää sanomaa välittäviä kuoseja.
Asiakkaidemme lisäksi haluan kiittää yhteistyökumppaneitani ja erityisesti perhettäni, joka on osallistunut liiketoiminnan rakentamiseen. Olemme yhdessä iloinneet onnistumisista ja olen saanut valtavan tuen perheeltäni haastavina aikoina. Jokainen perheenjäseneni on omalta osaltaan ollut tekemässä tästä matkasta merkityksellistä.
Seuraavassa tekstissä näytämme, mitä kaikkea trikookankaalle tapahtuu ennen kuin se löytää tiensä päähäsi pipona. Ole siis kuulolla!

Terkuin Sinikka